Osuuskunta

Jylhän Sähköosuuskunta perustettiin 14.8.1921 ja kokouksessa perustamissopimuksen allekirjoitti 118 henkilöä. Vanhaan Mäkipelkolan myllyyn asennettiin 25 kilowatin generaattori ja rakennettiin sähkölinjat Jylhästä Hirvijoelle, Ylikylään ja Pelkolaan. 1920 –luvun alussa tapahtunut Osuuskunnan ja Kauhavan osuuskaupan uudenaikaisten sähkömyllyjen perustaminen Jylhään ja Kalliokoskeen siirsi paikkakunnan vähitellen vesimyllykaudesta sähkön aikakauteen. Syksyyn 1922 mennessä osuuskuntaan oli liittynyt jo 250 sähköä tarvitsevaa kuntalaista.

Toiminnan alkumetreillä Osuuskunnalla oli  yksi  25 kW:n sähkögeneraattori ja 25 hevosvoimainen  vesiturbiini. Voimakoneisto oli yhteinen osuuskunnan sähkölaitoksella, myllyllä sekä sahalla. Jylhän Sähköosuuskunnan päätuote oli ”kyläläisten viljan jauhatus rahdilla sekä sähkövirran anto valaistustarkoituksiin”.

Kauhava oli ensisijaisesti maatalouspitäjä, mutta paikkakunnalla on ollut useita puukkotehtaita ja paljon pieniä kutomoyrityksiä. Talvisotaan mennessä jo pelkästään kutomoita oli toistakymmentä. Kun puukkoverstaiden, kutomoiden ja muun paikkakunnan teollinen  toiminta kasvoi, alkoi kehittyä myös voimavirran tarve.

Ilmailukoulu siirtyi Santahaminasta Kauhavalle vuonna 1929. Koulun tulo vaikutti Osuuskunnan laajentamissuunnitelmiin. Vuonna 1928 Jylhään nousi uusi voimalaitosrakennus. Laitoksen voimakoneeksi hankittiin uusi ja tehokas lokomobiili generaattoreineen sekä muuntajineen.  Hevonen oli ostettu jo vuonna 1924 ja voimalaitoksen rakennustöiden aikoihin hankittiin myös kuorma-auto. Myös muita toiminta-alueita kehitettiin ja vuonna 1928 otettiin käyttöön täysin uusittu jauhomyllyn koneisto, lisättiin ryynikoneistoa ja myllyyn ostettiin 75 hevosvoimainen sähkömoottori.  Investoinnit vaativat runsaasti rahaa sekä toimintaan osallistuvien isoa työpanosta.

1930 –luvun alussa osuuskunnalla oli kymmenen 20 000 voltin muuntajaa ja viisi 5 000 voltin muuntajaa. Sähkölinjaa oli noin 150 kilometriä.  Kauhava sähköistyi vauhdilla: sotavuonna 1940 lähes puolella paikkakunnan maatiloista oli sähkö. Sähkön kulutus lähes kolminkertaistui Jylhän Sähköosuuskunnan asiakaspiirissä vuosien 1936-1946 välisenä aikana.

1940 -luvun alussa sotavuosien tarvikepula hidasti osuuskunnan laajentumista. Uusi toimitalo kuitenkin valmistui Jylhään vuonna 1942 ja kolme vuotta myöhemmin osuuskunta avasi Lauttamukseen eli Kauhavan keskustaan  sähkötarvikemyymälän toimistoineen ja sisäasennuspalveluineen.  Sotien jälkeen vanha mylly Jylhässä  purettiin ja tilalle rakennettiin uusi ajanmukainen sähkömylly;  Jylhän vehnämylly. Myös Jylhän sahaa korjattiin ja paranneltiin, ja vuonna 1949 valmistui höyläämö. Höyläämön valmistuminen mahdollisti sahatavaran jatkojalostuksen ja raotti yritykselle entistä enemmän myös vientikaupan ovea.

1950-luvulla osuuskunta rakensi lisää muuntopiirejä, tehosti vanhojen muuntopiirien suurjännitelinjoja muuntajineen  ja vahvisti pienjännitelinjoja. Paikkakunnan teollisuustoiminta lisääntyi kutomotoiminnan koneellistumisen myötä.  Maataloudessa lypsykoneet ja leikkuupuimurit lisääntyivät ja kodeissa yleistyivät sähköliedet ja kuumavesivaraajat.

Tulevaisuuteen tähtäävä uudistus oli 1950 –luvulla tapahtunut Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n perustaminen, jonka osakkaaksi Jylhän Sähkösuuskuntakin ryhtyi. Osakkuudella turvattiin yhä kasvava virrantarpeen saanti.

1960-luvun alussa Kauhavalla oli sähköistämättä enää joitakin kymmeniä taloja. Hieman ennen vuosikymmenen puoliväliä Kauhavalle valmistui EPV Oy:n uusi voimansiirtolinja, jolla turvattiin sähköenergian saantia. Sähköä käyttivät eniten yksityinen elinkeinotoiminta, seuraavaksi maatalous ja kolmanneksi kotitaloudet. Vuosikymmenen lopulla sähkön kulutuksessa kärkeen olivat siirtyneet kotitaloudet.

1970 –luvulla merkittävät tekijät sähkönkulutuksen kasvulle olivat sähkölämmityksen yleistyminen ja osuuskunnan johtoverkon laajentaminen. Osuuskunta osti kaiken tarvitsemansa sähköenergian Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:ltä. Jylhän vesivoimalaitos ei ollut enää käytössä vuoden 1970 jälkeen. Lisäksi mylly- ja sahatoiminta vähenivät. Perinteikäs sahaustoiminta Jylhän sahalla loppui kokonaan 2000-luvulla,  jolloin höyläämön koneet ja rakennukset myytiin, ja tontti vuokrattiin.

Sähkömarkkinat vapautuivat yksityistalouksille 1997 ja alusta lähtien on osuuskunta menestynyt näillä vapautuneilla energiamarkkinoilla hyvin.

Osuuskunta osallistuu EPV Energia Oy:n kautta ydinvoiman rakennushankkeisiin. Lisäksi Osuuskunta on mukana Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeessa. Fennovoiman tarkoituksena on toimittaa vakaahintaista ja kilpailukykyistä sähköä osakkailleen omakustannushintaan, vähentää Suomen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja sähkön tuonnista sekä lisätä kilpailua suomalaisilla sähkömarkkinoilla.

Osakkuusyhtiö EPV Energian kautta osuuskunta on mukana norjalaisen vesivoiman hankinnassa Statkraftin Ranan vesivoimalaitokselta sekä Tornion lämpövoimalaitoksessa.

EPV Energian rakentamissa tuulivoimapuistoissa Kemin Ajoksessa ja Torniossa on osuuskunta niinikään mukana. Vuonna 2011 otettiin käyttöön Tornion Röyttään rakennettu EPV Energia Oy:n tytäryhtiön Rajakiiri Oy:n tuulivoimapuisto, johon osuuskunta EPV Energian osakkaana investoi.

Tornion Tuulivoimapuiston tuuligeneraattori 3,6 MW.

Lähteenä on käytetty Annastiina Henttisen kirjoitusta Jylhän Sähköosuuskunnan historiasta.

Tulevaisuus

Vuosikertomuksessa 2010 toimitusjohtaja Markku Pernaa kertoo osuuskunnan tulevaisuuden suunnitelmista seuraavasti:

Osuuskunta on lähtenyt rohkeasti laadukkaisiin energiantuotantoinvestointeihin osakkuusyhtiöidensä kautta ja toivoo saavansa niistä vakaahintaista sähköenergiaa tarpeisiinsa. Kesän aikana saadut periaatepäätökset ydinvoimalaitosten rakentamiseksi Eurajoen Olkiluotoon ja Simoon tai Pyhäjoelle turvaavat vakaahintaisen sähköenergian saantia valmistuttuaan. Olkiluodon kolmas ydinvoimayksikkö valmistuu kaupalliseen käyttöönsä vuoden 2013 aikana ja olkiluodon neljännen ydinvoimayksikön suunniteltu käyttöönotto tapahtunee 2020 luvun alussa.

Täysin uusi ydinvoimalaitospaikkakunta Suomeen saadaan kun Fennovoima Oy rakentaa ydinvoimalaitoksen Simoon tai Pyhäjoelle. Rakennuspaikka päätetään näillä näkymin kuluvan vuoden juhannukseen mennessä.

Uusiutuvan energian rakentamisessa EPV Energia Oy on eturivissä puhuttaessa tuulivoiman tuotannosta. Osuuskunta on EPV:n kautta osakkaana Tornioon rakennetussa tuulivoimapuistossa, joka otetaan käyttöön vuoden 2011 alusta. Tuulivoimantuotantoon panostetaan jatkossakin merkittävästi edellyttäen, että tuulivoiman tuotantoon kaavaillut syöttötariffit saavat lainvoiman EU-komissiolta. Hyvin käyntiin lähteneet tuulivoimahankkeet kokivat takaiskun kun kansallisia tukiratkaisuja ei ratifioitu ajoissa. Tuulivoiman tuotannon esteenä on mittaviksi paisuneet lupaprosessit kaavoituksen osalta, jotka tekevät haasteelliseksi kansallisten tavoitteiden saavuttamisen uusiutuvien energiantuotanto- muotojen osalta.  Ne muodostavat ison taloudellisen riskin tuulivoiman tuotantoa suunnitteleville investoijille.

Fennovoima Oy:n uuden ydinvoimalaitoksen hankekehitys on onnistunut suunnitelmien mukaisesti eikä riskit hankekehitysmenojen menettämisestä realisoituneet yrityksen saadessa kesällä periaateluvan ydinvoimalaitoksen rakentamiseksi eduskunnalta.

Taloudellisena riskinä molemmissa ydinvoimalaitoshankkeissa on rakennusprojektin aikataulun pitävyys ja sen vaikutus rahoituskustannuksiin.

Usko omiin kykyihin sähkömarkkinoilla on vahva ja sen uskotaan johtavan vakaaseen taloudelliseen kehitykseen osuuskunnassa.